Some older pics

         

      

   

Spring begins in Lapland

      

         

       

Hello from Lapland

Sunday mood. 

I am not very good to write english `cause I haven`t done it recently. But now I can learn and I do it my own style - in spite of mistakes. The most important thing is to convey my thoughts and ideas. I work in tourism company so maybe writing english will strengthen my oral english language skills and the other way round.

I have noticed that there is people all around world who have read my blog. So maybe writing english is win-win situation. :D

Maybe I tell something about myself and Lapland.

    

My name is Noora and I am 25 years old. I live in Rovaniemi (Finland) with my husband. Rovaniemi is the capital of Lapland. As I said earlier, I work in tourism company "Lapland Safaris".

     

I got married with my man of life last summer. I am so grateful for meeting this man two years ago.

     

I love nature of Lapland. Here is so lovely nature. Water of lakes and rivers is clean, swamps and wilderness are beautiful in their own, rugged way and the fours seasons offers a wide range of possibilities for interests - for exampe skiing in winter and berry picking in summer.

     

     

Originally I am from Ranua which is famous for "golden berry" (up, left picture); cloudberry. Also I have picked these berries ever since I was little. Time of picking thesee berries is end of the summer, when there is big business around this golden berry! I and my husband earned over thousand euros picking cloudberries for two weeks. Of course we also freezed cloudberries for winter time. Cloudberries are delicious and C-vitamin rich berries.

Time of picking blueberries is directly after time of picking cloudberries. Blueberries are quite of super food! And nature of Lapland is full of this super food.

    

Fall colors. I love autumn of Lapland.

Snowmobiling, campfire, hot mint cocoa, spring sun...something better?

Welcome to be with me.

Elämänsuunnitelma A, B ja C

 

On tullut pohdittua omia elämän suunnitelmia. Oman elämän pohtiminen ja suunnitteleminen on samaan aikaan antoisaa ja ahdistavaa. 

Antoisaa silloin, kun oivaltaa jotain tärkeää. On tärkeää välillä herätellä itseä ja kysyä itseltä mistä unelmoi? Mikä nykyisessä elämässä ahistaa? Voisko tilannetta jotenkin muuttaa? Mitä unelmien eteen täytyy tehdä? Olen kylläkin tällä hetkellä ihan hyvässä tilanteessa - asiat voisi olla huonomminkin. Olen onnellisesti naimisissa, minulla on tällä hetkellä töitä, on harrastuksia ja ei ole mitään todella suuria suruja tai ongelmia. Luen pääsykokeisiin ja syksyllä saatan opiskella suhkot mieluisaa alaa yliopistossa. 

Siinäpä se; suhkot mieluisaa. Siis toisin sanoen ala kiinnostaa jonkin verran ja koulutuksen myötä saisin itselleni ihan mukiinmenevän ammatin. Voisi sanoa, että tämä on mun tämän hetkinen elämänsuunnitelma A. Vai voisiko sanoa B, jos A tarkoittaisi sitä kaikkein suurinta unelmaa? Sitä, jota ei välttämättä saavuta, joka on vielä hieman epämääräinen visio ja siksi epävarma - mutta joka villeimmissä unelmissa on täysin toteuttamiskelpoinen suunnitelma.

En väitä tällä, etteikö kouluttautuminen olisi tärkeää. Tarkoitan sitä, että voihan ammatteja olla vaikka kymmenen, mutta silti niistä mikään ei ole välttämättä ihmiselle se unelma-ammatti. Tai se mitä ihminen haluaa tehdä työkseen, ei välttämättä ole pelkästään koulutuksella saavutettavissa. Toki hyvä ponnahduslauta se voi olla, jos tietää että se on tie unelman toteuttamiseen.

Toisaalta tämän hetkinen suunnitelmani vaikuttaa hyvältä. Turvallinen tie on opiskella, käydä töissä, perustaa perhe ja niin edelleen. Olen myös perinteiden kannalla. Mutta työelämä pirstaloituu kokoajan ja vakiduunit ei ole enää itsestäänselvyyksiä. Työpaikat vähenee jatkuvasti ja freelancer-työntekijyys yleistyy. Olenhan itsekin tällä hetkellä freelancer-nimikkeellä töissä matkailualan yrityksessä. Olen ikään kuin firman irtonainen pala, työntekijä joka myydään ja ostetaan - siis "vuokrataan". Markkinataloutta parhaimmillaan.

Se elämänsuunnitelma A, se on sellainen mistä ei tavallaan halua puhua ääneen. Se elää vain omissa ajatuksissa. On aika kliseistä sanoa, että ihmisellä on hyvä olla unelmia. Mutta se on totta - ne inspiroi ja piristää mieltä sekä laittaa ajatusten myllyn käyntiin. Parhaimmillaan  unelmoinnista syntyy toimintaa ja tekoja, jotka vievät kohti unelmia. Oon miettinyt, kuinka realistisia mun unelmat ovat. Kyllä ne voivat olla mahdollisia. Kaikkea hullua ja hullumpaakin on tässä maailmassa tapahtunut.

Mua vaivaa joskus yks ärsyttävä juttu. Ajattelen liikaa, mitä muut ajattelee - eritoten mitä ne läheisimmät ajattelee. Niiden mielipide on vain niin tärkeä. Toisaalta on elämän hukkaamista, jos ajattelee mitä muut ajattelee eikä sen takia uskalla olla täysiä sellainen kuin on. Mun elämä ja jotka haluaa siihen kuulua, hyväksyvät myös minut ja tekemiseni tällaisenaan. Kohta sitä kuitenkin keinutaan jo kiikkustuolissa (positiivista :D) ja sitten on myöhäistä miettiä mitä kaikkea olisi voinut tehdä elämänsä aikana, jos ei olisi liikaa miettinyt muiden mielipiteitä. 

Se siitä, nyt minulla on suunnitelmissa lähteä saunomaan! ->

Paljuhommia

     

Haudi..
Täällä yksi yökukkuja.

Eilen oli mukavaa paljuilla pitkästä aikaa. Oltiin porukalla siskon perheen luona kun toinen siskonpojista täytti vuosia. Paistettiin makkaraa nuotiolla ja istuttiin paljussa. Saatiin vielä eilen ihastella lumisia maisemia - puut oli täynnä tykkylunta ja oli niin nättiä. Tänään taasen on satanut vettä täällä napapiirilläkin ja kaikki lumet on tippunu puista ja on ihan pirun liukasta... :/

Mut joo, vois lähteä murun viereen nukkumaan. Huomenna vois lukea pääsykokeisiin kun ei ole töitäkään.  

Hyvää yötä. <3

All you need is coffee and peanuts

     

Heipsuti hei!
Mulla on ikään kuin työviikko pulkassa, sillä mulla on nyt kaksi päivää vapaata ja sunnuntaina taas töitä. Jos nyt mun työssä voi edes mistään työviikoista tai viikonlopuista puhua - puhumattakaan vapaista viikonlopuista! Matkailualalla, tai ainakin mun matkailualan työpaikassa se tahtoo mennä niin, että sitä ollaan silloin ja niin pitkälle päivää töissä kun tarvis. Mun pisin työpäivä on kestänyt 16 tuntia..mutta yleensä tuntimäärä on kuitenkin aika maltillinen, varsinkin nyt joulukuun sesonkin jälkeen.

Mulla olis lauantaina sählypuulaaki, mutta huomenna on sitten täysin vapaa aikataulu. Yks tykkää!