Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Nolibre

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Ajatuksia blogimaailmasta vol.1


Mie nyt aattelin tällein ihan vappaasti kirjoittaa ajatuksia sillein ku ne mieleen tulee. Ja omalla murteella miten ne puhuessakin tulis. 

Oon aika paljon kirjoitellut erilaisia pohdiskelevia tekstejä tänne ja oha se iha fiksua kirjoittaa asiat mahdollisimman ymmärrettävästi ja selkokielellä, mutta ehkäpä joku tätä lapin murrettaki sen verran käsittää. Ja nyt ku mie en sen kummemmin jaksa tätä tekstiä miettiä että miten se kirjottautuu tähän näytölle, niin tulleepa se ainaki ilman suurempaa sensuuria ja tulleepaha vähän värikkäämpi teksti kerranki.

Aina vällii tulee pohdiskeltua tätä nykystä blogimaailmaa. Luenha mä kuitenki aika monia blogeja päivittäin ja itekki täällä luotsaan ommaa nolibrelandiaa. 

Blogeja on nykysi iha hitosti ja omalla blogillaan ei välttämättä ole kovin helppoa erottautua niistä tuhansista muista blogeista. Itsellekin blogimaailma näyttäytyy aikamoisena massana jota riittää ja riittää, ruudun kantamattomiin. Tässä vuosien varrella on kuitenkin tullut tutustuttua tiettyihin blogeihin joihin olen sitten jäänyt kiinni. Mie luen joitakin supersuosittuja blogeja ja sitten myös niitä pienempien lukijakuntien blogeja. Tuossa oikeanpuolimmaisessa "luen"-kohdassa ei itse asiassa edes ole kaikkia blogeja joita käyn päivittäin kurkkimassa. 

Mut juu..aika moni bloggaaja haluaapi lisää lukijoita ja kävijöitä ja luulen että monen haaveena on myös saada siitä tuloja. Mikseipä olisi? Jos pittää bloginsa kirjoittamisesta ja näkee blogin tason ylläpitämisen eteen vaivaa, niin tottakai se tuntuu mukavalta saada siitä vaivanpalkkaa. Mutta entä jos jo lähtökohtana on se, että haluaa tulla toimeen blogillaan? Onhan kyllä niitäkin bloggaajia jotka on vaan päättäny menestyä ja tehny paljon töitä sen eteen. Mutta se blogin menestyminen ei voi kyllä olla siinä se ainoa tavoite. Jos blogi on sisällöltään "tyhjää täynnä" tai blogia ei ole tehny intohimolla ja luovuudesta nauttien, niin se kyllä paistaa läpi lukijalle. 

Ihan hauskaa kun tässä kirjoittamisen aikana oon ihan automaattisesti kirjoittanut myös sillein aika kirjakielellä ja tuo alussa mainitsemani murteen käyttö on pysynyt vain joten kuten mukana. Kai sitä on jotenki opiskeluaikana tottunu kirjoittaan mahollisimman oikeakielisesti. Mut joo..tää saapi olla sitte tämmöne sekasikiöteksti. 

Takaisin aiheeseen. Mitä blogin pitäminen mulle merkitsee? Ensinnäkin tästä omasta blogista on tullu jollain tapaa hirmutärkeä, vaikka se kuulostaa oudolta, että joku nettisivusto vois olla jotenki merkityksellinen. Mutta onha tää mun blogi täynnä kuvia ja tekstejä jotka kertoo nimen omaan mun elämän tarinaa. On huippua kun pystyy palaamaan edellisten vuosien ja kuukausien kirjoituksiin. Miettiä vaikka joskus viiden vuoden päästä, joku 2013 tuntuu silloin jo aika nostalgiselta vuodelta. Blogi on mulle itseilmaisun väline. Mulla on ollut aina kauhea tarve luovaan itseilmaisuun. Kävin lukionkin kuvataidelinjalla ja lukion jälkeen maalasin öljyväritauluja. Oon kirjoittanut myös noin kaksikymmentä päiväkirjaa. Mulla on myös paljon ajatuksia joita haluan ilmaista isoon ääneen. Mussa on semmosta pientä maailmanparantaja-vikaa. Samaan aikaan elän tosi vahvasti ja ajan hermolla, toisinaan taas mun aivot meinaa pamahtaa siitä ajattelutyön määrästä ja siitä ahdistuksestakin mitä se joskus tuottaa. Tosin joskus se ajattelutyö on sellaista valtavaa inspiroitumista, innostumista ja oivaltamista, jonka monesti sitten blogissa tekstien ja kuvien muodossa puhallan ulos.

Mitä mää haluan saavuttaa blogillani? Tottakai ois hienoa jos joskus blogini menestyisi. Mutta se ei todellakaan ole blogini lähtökohta, siis se, että tän pitäis menestyä. Ei se homma niin mene. Nykyisin blogeja on niin valtava määrä että varmasti kaikenlaisille lukijoille on hurjasti tarjontaa "blogimarkkinoilla". Lisäksi on olemassa monia muita hienoja ammatteja, kuin bloggaaja. Se on hassua, mutta niin se vaan on, että bloggaajakin on tavallaan blogiskenen ammattilainen. 

Mulla ei ole mitään selvää päämäärää blogini suhteen. Maailma muuttuu kokoajan ja bittiavaruus on osa sitä maailmaa nykyisin. Työelämäkin muuttuu. Vaikka ei haluaisi/tulisi ikinä toimimaan ammattibloggaajana, niin bloggaaminen voi ja on jo nyt osa joitakin ammatteja. Itsensä brändäämisestä olen kuullut siellä täällä. Ajatellaanpa vaikka Ensitreffit alttarilla-ohjelmasta tuttua psykoterapeutti Maaret Kalliota. Julkisuuden myötä hänelle on päässyt syntymään tietynlainen brändi, jota hän voi myydä bloginsa ja kirjojensa muodossa. Hänelle on tulossa myös oma talk show! Ei mitään, hieno ihminen ja kaikki kunnia hänelle. Hän on kuitenkin hyvä esimerkki muuttuvasta työelämästä - hän ei ole se perinteinen, tuntematon terapeutti neljän seinän sisällä vaan hyödyntää asiantuntijuuttaan laajemmin. 

Mutta siis..mie haluaisin tarjota blogimaailmaan jotain erilaista, siksi en postaa kuvia mun nikeistä tai ota kuvia mun venyttelyhetkistä. Eikä tämä ollu vittuilua kellekään. Kyllä se minäki toistan tietynlaisia trendejä blogissani. Esimerkiksi muutama postaus sitten kuvasin ja kirjoitin hillasmoothiesta..Smoothiethan ovat tunnetusti kuumaa kamaa nyt. Okei, en oo kyllä vielä hillasmoothieeseen törmännyt, mutta silti. Jännästi vaan tietyt trendit näkyy blogeissa. En esimerkiksi jaksais kolmatta postausta lukea valkoisista airmaxeista. No ihan hienot kengät. Silti! Jos mulla ei ole "sitä jotain" annettavaa, niin en mie oletakkaan silloin blogini saavan runsaasti kävijöitä. Itse asiassa oon kyllä todella kiitollinen jo siihen pieneen liikenteeseen mikä täällä päivittäin on. 

Hmm..mun blogi on varmaan sekoitus sellaista perinteistä, nuoren naisen kiinnostusta vaatteista ja muista tavallisista asioista ja rajoja rikkovan, levottoman rebelin suoraa tekstiä, toisin tekemisen halua. Mie oon iha julkisesti juntti eräjorma, jolla on kuitenki se tyttömäisempi puoli. Oon kotoisin perähikiältä ja ylpeä siitä. Arvostan todella paljon Suomen luontoa, ja vaikka reissaaminenkin on ihanaa niin osaan iloita myös siitä mitä kotimaa tarjoaa. Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Meinaan vaan, että sekin on tavallaan trendi että vaikka jokainen cool bloggaaja on käynyt vähintään New Yorkissa. Ja mikäs siinä! Itsekin tykkäsin postata Espanjasta. Ja kyllähän se luovuus pääsee ihan eri tavalla valloilleen kun saa maisemia vaihtaa. Yritän nyt kuitenkin selittää sitä, että haluan näyttää myös kotimaan upeuden. Onha mun blogihistoriassa kuvia esimerkiksi talvisilta pilkkireissuilta, moottorikelkoista, marjastusreissuilta tai muuta luontoaktiviteettien hehkutusta.

Tästä nyt tuli tämmöinen hirviöteksti. Koska mulla vielä juttua riittäis kyseisestä aiheesta, niin päätin että tää olkoon ajatuksia blogimaailmasta vol.1.

Tunnisteet:

2 kommenttia:

5. kesäkuuta 2016 klo 23.08 , Blogger ReiChi kirjoitti...

Itekki aikoinaan halusin paljon seuraajia, mutta nykyään oon silleen, jos tulee niin tulee! Tosin olen myös laiska blogini suhteen tai en sanoisi laiska vaan sinne tulee tekstiä kun tekee mieli kirjoittaa sinne jotain. Harmi vaan se mielikirjoittaa sinne jotain tulee joskus kun ei pysty kirjoittamaan.

Sinulla on hyvä blogi ja itekki rakastan suomenluontoa.. se on tosi kaunis. Olet myös tosi ahkera kirjoittamaan ^^ + näissä kuvissa mikä paita sinulla on niin omistan aivan samanlaisen :3

 
5. kesäkuuta 2016 klo 23.33 , Blogger Unknown kirjoitti...

Seuraajien määrä ei pitäisi sinänsä olla itseisarvo, mutta kyllähän se sitten kertoo siitä blogista jos on vaikka tuhansia lukijoita. Mä uskon, että jokainen suosittu bloggaaja on suosionsa ansainnut kovalla työllä ja antaumuksella tehdystä luovasta työstä.
Voi kiitos! Kävin kurkkimassa sinunkin blogeja ja luovalta tytöltä vaikutat. :) Heh paitasamis!

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu